Tutkimus, jonka on tehnyt Essexin yliopisto, psykologian laitoksen valvonnassa ja ohjauksessa Tohtori Megan Klabunde, havaitsi häiriön itsekeskeisyyteen ja ongelmanratkaisuun liittyvissä hermoverkoissa.
Tämä tutkimus osoittaa, että alle 18-vuotiailla, jotka ovat kokeneet lapsuudessa hyväksikäyttöä, on todennäköisesti vaikeuksia tunteiden, empatian ja oman kehonsa ymmärtämisen kanssa. Koulussa voi myös olla muistin ja päätöksenteon aiheuttamia vaikeuksia.
Tätä tutkimusta varten tohtori Klabunde käytti tekoälyä tutkiakseen uudelleen satoja aivoskannauksia ja tunnistaakseen kuvioita. Tutkimuksen toivotaan auttavan jalostamaan uusia hoitoja pahoinpideltyille lapsille.
Tri. Klabunde sanoi: "Tällä hetkellä tieteeseen perustuvat lasten trauman hoidot keskittyvät ensisijaisesti pelottavien ajatusten käsittelemiseen ja trauman laukaisimien välttämiseen. Tämä on erittäin tärkeä osa trauman hoitoa. Tutkimuksemme paljasti kuitenkin, että käsittelemme vain osaa ongelmasta. Vaikka traumatisoitunut lapsi ei ajattele traumaattisia kokemuksiaan, hänen aivonsa kamppailevat käsitelläkseen aistimuksia omassa kehossaan. Tämä vaikuttaa siihen, miten ihminen ajattelee ja tuntee "sisäistä maailmaansa" sekä kykyyn empatiaa ja luoda ihmissuhteita."
Tohtori Klabunde teki 14 tutkimusta, joihin osallistui yli 580 lasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin uudelleen toiminnallisia magneettikuvauksia (fMRI). Tämä toimenpide korostaa verenkiertoa eri keskuksissa ja osoittaa neurologista aktiivisuutta.
Merkittävä ero havaittiin traumatisoituneiden lasten oletustilan verkoissa (DMN) ja keskushallinnossa (CEN) – kahdessa laajamittaisessa aivojärjestelmässä. DMN ja posterior insula liittyvät siihen, miten ihmiset tuntevat kehoaan, itsetuntoa ja sisäisiä heijastuksia.
Uudet tutkimukset osoittavat, että DMN:llä on tärkeä rooli useimmissa mielenterveysongelmissa ja että lapsuuden traumat voivat vaikuttaa siihen. CEN on myös aktiivisempi kuin terveillä lapsilla, mikä tarkoittaa, että lapset, joilla on ollut traumoja, yleensä märehtivät ja kokevat uudelleen kauheita kokemuksia, kun ne laukeavat.
"Aivolöydökseemme osoittavat, että lapsuuden traumahoidoista puuttuu tärkeä palapelin pala. Pelkotilanteiden välttämisen ja omien ajatusten huomioimisen estämisen lisäksi lasten traumaterapioissa tulisi käsitellä myös sitä, miten trauma vaikuttaa kehoon, itsetuntoon, emotionaaliseen/empatiaan käsittelyyn ja ihmissuhteisiin. On tärkeää tehdä tämä, koska hoitamattomat oireet aiheuttavat todennäköisesti muita terveys- ja mielenterveysongelmia myöhemmin elämässä"
Tri Klabunde työskenteli tutkimuksessa tohtori Anna Hughesin, myös psykologian laitokselta, ja maisteriopiskelija Rebecca Iretonin kanssa. Tulokset on julkaistu Biological Psychiatry: Cognitive Neuroscience and Neuroimaging -lehdessä..
